RAAKARUOKINTA

 

Ravintosuositukset aikuisen koiran kivennäismääristä

Tutkittua tietoa on vähän saatavilla, missä määrin kivennäisaineita ja vitamiineja raakaruualla olevat koirat todellisuudessa tarvitsevat.  Kaikki voivat Fineliä apuna käyttäen tarkistaa mitä ravintoaineita oman koiran ruokakuppi sisältää. National Research Council (NRC) on se taho, jonka standardeihin myös suomalaisten kirjojen suositukset pohjautuvat.

Olen laittanut vertailun vuoksi NRC, AAFCO ja FEDIAF  1000 kcal/MEkg.
FEDIAF ja AAFCO pohjautuvat NRC:n standardeihin ja suunnattu koiranruokateollisuudelle.  Teollisuus käyttää synteettisiä vitamiineja, joiden imeytyvyys heikko.
Myös oma koirien ravintoainetaulukko laskee kilokaloreina.
National Research Council (NRC)
The European Pet Food Industry Federation (FEDIAF)
The Association of American Feed Control Officials (AAFCO)
Koiran ruokinta (Koiran R)
Tekijät: Merja Helleman ja Petri Marjeta
Koiran ruokinta ja hoito (Koiran R&H)
Tekijät:Markku Saastamoinen; Hanne Teräväinen (toim.); Riitta Kempe ym.

	NCR	FEDIAF	AAFCO	Koiran R&H	Koiran R
Kivennäiset
	1000kcal/MEkg	1000 kcal/MEkg	1000 kcal/MEkg	yksikkö/Epkg	yksikkö/Mekg
	suositus	min.-max.	min.-max.	tarve	tarve
Kalsium	1,0g	1,25-6,25g	1,25-6,25g	80mg	130mg
Fosfori	0,75g	1,00-4,00g	1,00-4,00g	60mg	100mg
Magnesium	0,15g	0,18g	0,15g	12mg	19,7
Kalium	1,0g	1,25g	1,5g	55mg	140mg
Natrium	0,2g	0,25g	0,2g	50mg	26,2mg
Kloori	0,3g	0,38g	0,3g	75	40mg
Rauta	7,5mg	9,00mg	10mg	1,4mg	1,0 mg
Sinkki	15,0mg	10,00mg	20mg	1,0mg	2,0mg
Kupari	1,5mg	1,8mg	1,83mg	0,1mg	0,2mg
Jodi	0,22mg	0,26mg	0,25-2,75mg	15µg	29,6µg
Seleeni	0,087mg	0,075mg	0,08-05mg	5µg	11,8 µg
Mangaani	1,2mg	1,44mg	1,25mg	0,07mg	0,16 mg

Linkki metebolisen (MEkg) energian taulukkoon:

https://www.blogger.com/blogger.g?blogID=5132457881722062975#editor/target=post;postID=2406458356309412824;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=5;src=postname



                                                                                                                                                 

Koiran tarvitsemat kivennäisaineet

Kivennäisaineet ovat luonnossa esiintyviä mineraaleja ja muita epäorgaanisia alkuaineita, jotka ovat välttämättömiä kaikkien eliöiden normaalille toiminnalle. 
Kivennäiset jaetaan makro- ja mikrokivennäisiin. Makrokivennäisiä tarvitaan enemmän ja mikrokivennäisiä eli hivenaineita vain pieniä määriä. 

MAKROKIVENNÄISET

Kalsium (Ca)

- on elimistössä runsaimmin esiintyvä kivennäinen

- rakentaa ja suojaa luita ja hampaita
- luusto on sen suurin varastopaikka 

- yli- ja aliannostus aiheuttaa pennun kasvuaikana kasvuhäiriöitä.  Pentu ei pysty säätelemään 

  kalsiumin imeytymistä kuten aikuinen koira
- yliannostus heikentää fosforin, magnesiumin, sinkin

  ja kuparin imeytymistä

- D-vitamiini lisää kalsiumin imeytymistä 

- edistää lihasten ja hermoston normaalia toimintaa

- kalsiumin ja fosforin suhde tulisi olla 1:1-2:1 eli kalsiumia

  hieman enemmän kuin fosforia. 
- lähteet: luut, kananmunankuori, ruodot, lehtivihannekset

 Fosfori (P)

- suurin osa fosforista on sitoutuneena luustoon
- fosforia on ruuassa runsaasti
- tärkeä rakenteellinen osa solukalvoissa
- tarvitaan energiatuotannossa ja happo-emästasapainon ylläpitämisessä
- lähteet: liha, kala, kananmuna, siemenet, pähkinät

Magnesium (Mg)

- osallistuu yli 300 aineenvaihduntareaktioon
- puutos voi aiheuttaa lihaskramppeja 
- pennuille puutos aiheuttaa ontumista eturaajoissa 
- vähentää ja liuottaa kalsiumfosfaattimunuaiskiviä
- lähteet: luut, siemenet. liha, kala. merilevä, vihreät vihannekset

Kalium (K), Natrium (Na) ja Kloori (Cl)

- elektrolyyttejä, jotka on kehon kudoksissa esiintyviä suoloja  
- natriumin puutos aiheuttaa levottomuutta, janoa ja runsasvirtsaisuutta
- natrium säätelee nestetasapainoa kloorin kanssa
- kaliumia ja natriumia menetetään ripulitaudeissa
- kalium säätele nestetasapainoa 
- kalium auttaa suorituksessa ja palautumisessa 
- kloori sitoutuu natriumin kanssa muodostaen natriumkloriidin eli ruokasuolan
- lähteet kalium: merilevä, siemenet, hedelmät (banaani), marjat, kala, liha
- lähteet natrium: ruokasuola, silakka, merilevä 
- lähteet kloori: suola, merilevä 

Rikki (S)

- osallistuu reaktioihin rikkipitoisissa aminohapoissa
- tärkeä osa keratiinin synteesiä
- vaikuttaa happo- ja hormoonitasapainoon
- lähteet: vihannekset, kala, siipikarja, kananmunan keltuainen, MSM
 

MIKROKIVENNÄISET ELI HIVENAINEET 

Rauta (Fe)

- raudasta 67% sitoutunut veren hemoglobiniin
- osallisena hapen kuljettamisessa veressä ja lihaksissa
- puutosta esiintyy paljon verta menetettäessä tai esim. loisinfektioissa
- lähteet: punainen liha, maksa, kananmuna, pinaatti, parsakaali

Sinkki (Zn)

- pieninä pitoisuuksina lähes kaikissa kudoksissa
- rakenteellisena osana lähes 200 entsyymissä
- osa kollageenin ja keratiinin synteesiä vaikuttaen ihoon ja karvaan
- lisääntymistoiminnat
- A-vitamiinin kantajana verenkierrossa
- imeytymistä haittaa suuret kalsiumin ja kuparin pitoisuudet sekä fytiinihappo
- haiman vajaatoiminta heikentää sinkin hyväksikäyttöä
- lähteet: vähärasvainen naudanliha, sisäelimet, siemenet (kurpitsansiemen)

Kupari (Cu)

- osallistuu raudan imeytymiseen
- varastoituu maksaan
- yliannostus aiheuttaa myrkytysoireita
- puutosta saattaa esiintyä, jos ruuassa liikaa kalsiumia, sinkkiä, rautaa, rikkiä ym.
- lähteet: maksa, munuaiset, hedelmät, pähkinät

Koboltti (Co)

- B12 vitamiinin osa
- toimii anemiaa ehkäisevänä osallistuessaan hemoglobiinin muodostamiseen
- lähteet: simpukka, lohi, maksa, kananmuna

Jodi (I)

- tarvitaan kilpirauhasen normaaliin toimintaan
- puutos johtaa vakaviin aineenvaihdunnallisiin häiriöihin
- lähteet: merisuola, kalat, merilevä

Seleeni (Se)

- toimii yhdessä E-vitamiinin kanssa antioksidanttina
- riittävä E-vitamiinin saanti vähentää tarvetta ja puute lisää seleenin tarvetta
- lähteet: munuaiset, maksa, kala, punainen liha

Mangaani (Mn)

- lujittaa luustoa ja nivelrustoja
- tärkeä hivenaine kasvavien pentujen ruokinnassa
- vanhat ja nivelsairaat hyötyvät
- lähteet: kasvikset, liha, kala

Fluori (F)   

- tasapainoinen ruokinta takaa riittävän saannin
- ei pidä lisäillä     




                                                                                                                                                 

 

Mistä koiran raakaruoka koostuu

Mitä meidän pitää ottaa huomioon, kun mietimme, mitä sinne koiran ruokakuppiin laittaisi?
Ensinnäkin haluaako syöttää koiraa mahdollisimman luonnonmukaisesti ilman lisäravinteita vai onko helpompi vain lisäillä puuttuvat vitamiinit ym. purkista. Harvalla meistä on mahdollisuus syöttää
koiriamme kokonaisilla saaliseläimillä, joita koirat luonnossa pääasiassa söisivät. Pienet saaliseläimet
syödään kokonaan karvoineen kaikkineen, jolloin niistä saadaan enemmän vitamiineja, kivennäisiä ja hivenaineita kuin pelkästä lihasta tai sisäelimistä, joita syötämme koirille. Lisäksi sudet ja villikoirat syövät jonkun verran kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Kasviksilla pystymme täydentämään koirien ruokavalioita. Itse käytän kasviksia osana koirien monipuolista ruokintaa, koska koirat pystyvät todistetusti hyödyntämään kasviksia.
On erilaisia suuntauksia miten koiria ruokitaan kuten esim. Prey model, Barf ja lajityypillinen ruokinta. Kaikki nämä ruokintamuodot ovat hyvin toteutettuina parempia kuin nappularuokinta. Tunteet myös helposti kuumenevat puhuttaessa eri ruokintamuotojen paremmuudesta. Totuus on kuitenkin se, että mikä sopii toiselle ei ole olleenkaan sopiva toiselle. Vanhemmat koirat voivat joskus paremmin kypsennetyllä ruualla samoin huonon immuniteetin omaavat koirat.


Alla esittely mainituista ruokintamuodoista:


Dr. Karen Becker (lajityypillinen ruokinta)
- lihaa, luita ja sisäelimiä 75%
- kasviksia 25%

Prey model
- lihaa 80%
- syötäviä luita 10%
- maksaa 5%
- muita sisäelimiä 5%

Barf
- lihaa 70%
- lihaisia luita 25-60%
- maksaa 5%
- muita sisäelimiä 5%
- kasviksia 10%



                                                                                                                                                 

 

Koiran päivittäinen ruokamäärä/energiantarve

On hyvin yksilöllistä paljonko koira tarvitsee ruokaa päivittäin.  Kasvavat, imettävät ja kilpailevat koirat tarvitsevat enemmän energiaa. Esimerkiksi imettävä narttu tarvitsee 2-4 kertaisen määrän energiaa, kasvuvaiheessa oleva koira 1,6-2 kertaisen määrän ja pienet koirat tarvitsevat enemmän energiaa suhteessa isoihin koiriin. Oikea ruokamäärä on noin 2-3 % koiran ihannepainosta, mutta oman koiran painoa seuraamalla löytyy oikea ruokamäärä. Jos koira on sopivan painoinen, se ei saisi lihoa eikä laihtua.

Metabolista elopainoa käytetään laskemaan koiran energiantarvetta.  MEkg on koiran metabolinen elopaino eli aineenvaihdunnallinen elopaino. Yksikkö on tutkimusten avulla selvitetty ja se on todettu välttämättömäksi. MEkg lasketaan elopainokilo potenssiin 0,75.  Koiran keskimääräinen energiantarve on n. 90-150 MEkcal/MEkg/vrk tai  375-630 MEkJ/MEkg/vrk.  

Taulukossa olen käyttänyt esimerkkinä aikuisen koiran keskimääräisenä energiatarpeena kilojouleina 500 MEkJ/Mekg/vrk tai  kilokaloreina 119 MEkcal)/Mekg/vrk. 

Metabolinen paino x laskennallinen energiantarveluku = koiran päivittäinen energiantarve

Koiran paino EP (kg)	Metabolinen elopaino ME(kg)	Energiantarve kilojouleina MEkJ/vrk	Energiantarve kilokaloreina MEkcal/vrk
2	1,7	1000	240
5	3,3	1650	390
10	5,6	2800	670
15	7,6	3800	900
20	9,5	4750	1130
25	11,2	5600	1330
30	12,8	6400	1520
35	14,4	7200	1710
40	15,9	7950	1890
45	17,4	8700	2070
50	18,8	9400	2240
55	20,2	10100	2400
60	21,6	10800	2570
65	22,9	11450	2730
70	24,2	12100	2880